HISTORIA

Lukion historian opetus luo pohjan hyvälle yleissivistykselle. Se antaa mahdollisuuksia ymmärtää ja pohtia ympärillämme olevia ilmiöitä. Historian opiskelun kautta lisääntynyt tietoisuus ja ymmärryskyky auttaa myös muiden oppiaineiden opiskelussa. Jatko-opinnoissa historiasta on hyötyä monilla aloilla, kuten tiedotusalalla, yhteiskuntatieteiden opinnoissa, erilaisissa kulttuuriin suuntautuvissa tehtävissä ja nykyisessä kansainvälistyvässä maailmassa myös talouselämä on alkanut antaa arvoa yleissivistykselle ja kulttuurien tuntemukselle.

Lukion historian opetus luo opiskelijalle edellytyksiä ymmärtää ja pohtia eri aikakausien luonnetta, oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja paikallisesti, kansallisesti, Euroopan ja maailmanlaajuisesti. Historian opetuksella pyritään antamaan opiskelijalle aineksia identiteettinsä rakentamiseen. Opetuksen lähtökohtana ovat historian luonne tieteenalana ja sen tiedon muodostumisen perusteet. Sen vuoksi huomiota kiinnitetään tietojen kriittiseen pohdintaan ja tulkintaan sekä pyritään ottamaan huomioon ilmiöiden moniperspektiivisyys. Keskeistä on ajan, muutoksen, jatkuvuuden sekä syy-yhteyksien ymmärtäminen. Historian avulla voidaan luoda näkökulmia tulevaisuuteen sekä siihen liittyvien mahdollisuuksien arviointiin. Opetuksessa korostetaan ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta. Tavoitteena on inhimillisen kulttuurin laaja-alaisuuden korostaminen ja suvaitsevaisuuden lisääminen erilaisten kulttuurien ymmärtämisen kautta. Opetuksessa huomioidaan kansainvälisen yhteisymmärryksen ja kulttuurivuorovaikutuksen merkitys menneisyydessä ja tässä ajassa. Oman maan menneisyyttä tarkastellaan maailmanhistorian taustaa vasten.

Opetuksen tavoitteet

Historian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
-oppii tuntemaan Suomen ja maailmanhistorian päälinjat ja keskeisimmät historialliset tapahtumat sekä niiden taustat ja seuraamukset
- näkee nykyhetken historiallisen kehityksen tuloksena ja tulevaisuuden lähtökohtana, kykenee suhteuttamaan oman aikansa ja itsensä historian jatkumoon ja näin rakentamaan kansallista ja maailmanlaajuista historiatietoisuuttaan
- osaa hankkia menneisyyttä koskevaa tietoa monista eri lähteistä ja arvioida sitä kriittisesti sekä ymmärtää tiedon monitulkintaisuuden, suhteellisuuden ja syy-yhteyksien moninaisuuden
- osaa arvioida menneisyyden ihmisen toimintaa ja historiallisia ilmiöitä kunkin ajan omista lähtökohdista sekä nykyajan näkökulmasta
- ymmärtää ja arvostaa kulttuurien erilaisuutta
- saa aineksia ihmisoikeuksia ja demokratiaa arvostavan maailmankuvan luomiseen sekä toimintaan aktiivisena, käytöksestään ja valinnoistaan vastuullisena kansalaisena.

Oppimisen arvioinnin perusteina ovat historialle ominaiset taidot ja ajattelutavat sekä oppimäärän keskeisten sisältöjen hallinta. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijan valmiuteen rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia, erottaa olennainen ja epäolennainen tieto toisistaan, hallita aikasuhteita ja syy-yhteyksiä sekä arvioida historian ilmiöitä ja tiedonlähteitä kriittisesti. Myös yhteistoiminnallisten taitojen kehittyminen voi olla arvioinnin kohteena. Kurssien arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä: kokeiden lisänä tai asemasta voidaan käyttää opintotehtäviä, tutkielmia, verkkokokeita, verkkotehtäviä ja muita vaihtoehtoisia arviointikeinoja.

Työtavat ja oppimaan oppiminen

Historian oppiminen mahdollistaa hyvin erilaisten ja monipuolisten opetusmenetelmien käytön. Tuntityöskentelyssä tärkeässä roolissa ovat oppilaiden kannettavat tietokoneet, joita hyödynnetään esimerkiksi tiedonhaussa, ryhmätöissä, materiaalin jakamisessa ja tuottamisessa. Tietotekniikan tehokas käyttö luo oppilaalle historian tietojen lisäksi hyvät valmiudet tietotekniikan hyödyntämiseen myös opiskelutilanteiden ulkopuolella ja jatko-opinnoissa.

Jokainen opiskelija oppii asiat omalla oppimistyylillään. Historian opetus käyttää monipuolisia niin yksilö- kuin ryhmäkeskeisiä menetelmiä, jotta opiskelijan taidot monipuolistuvat.

On tärkeää, että opiskelijan ja opettajan yhteistoiminta korostuu oppimistapahtumassa. Opiskelijaa tulee ohjata toimimaan aktiivisena tiedon hankkijana, muokkaajana ja esittäjänä. Kriittinen suhtautuminen käytettyjen lähteiden luotettavuuteen on entistä tärkeämpää verkkomateriaalia ja erilaisia medioita käytettäessä.

Tietotekniikka mahdollistaa arkistomateriaalin ja dokumenttien runsaan käytön. Samaan aikaan opiskelijaa rohkaistaaan käyttämään kirjastojen ja esimerkiksi museoiden tarjoamia palveluja.

Opetus voi olla osittain tai kokonaan myös verkko-opetusta, joka on arvokas opiskelutaito nykypäivän Suomessa.

Pakolliset kurssit

1.  Ihminen, ympäristö ja kulttuuri  (HI1)

Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan. Kurssi on suositeltavaa sijoittaa historian opintojen alkuun. Aihekokonaisuuksien oppimisessa tämä kurssi antaa kestävän kehityksen analysointiin historiallista perspektiiviä. Teknologian ja yhteiskunnan kehityksen suhde on myös kurssin keskeistä sisältöä. Kurssin sisällöillä on jonkin verran yhtymäkohtia maantiedon, biologian sekä taloustiedon opetukseen. Osa-opetuksesta voi olla verkko-opetusta.

Tavoitteet 

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· ymmärtää ihmisen ja luonnon välisen riippuvuussuhteen osana kestävää kehitystä
· ymmärtää miten ihminen käyttää luonnonvaroja toimeentulon lähteenä ja miten se vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntarakenteeseen
· tuntee tuotantotalouden kehityslinjat ja vaikutukset elämäntapaan
· tietää väestönkasvun pääpiirteet ja siihen vaikuttavat tekijät. 

Keskeiset sisällöt

Esihistoria – pyyntikulttuurin aika
· ihmisen kehitysvaiheet
· keräilijöiden ja metsästäjien elämäntapa

Maanviljely ja sen aiheuttamat muutokset
· työnjako ja kulttuurin synty
· suurten jokilaaksojen kulttuurit

Välimeren talousalue antiikin aikana
· Kreikan talouselämä
· Rooma – miljoonakaupunki ja imperiumi
· orjuus ja antiikin ajan tekniikka

Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä
· feodaaliyhteiskunta
· keskiajan väestö, kauppa ja kaupunki

Löytöretket
· löytöretkien edellytykset ja seuraukset
· maailmantalouden syntyminen

Teollistuva maailma
· tekniset innovaatiot ja koneteollisuuden alkuvaiheet
· muutokset sukupuolten työnjaossa
· yhteiskunnalliset muutokset ja ympäristövaikutukset
· muutokset kaupunkirakenteessa

Globaali kulutusyhteiskunta
· raaka-aineiden ja markkinoiden jakaminen
· massatuotanto ja kulutusyhteiskunta
· sosialistinen suunnitelmatalous
· kolmannen maailman muotoutuminen
· kasvun rajat ja uudet haasteet

2.  Eurooppalainen ihminen  (HI2)

Kurssi tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia, sekä eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta tieteellistä ja aatehistoriallista kehitystä. Kurssilla tutustutaan eurooppalaisen kulttuurin tuotoksiin erityyppisen historiallisen lähdeaineiston avulla. Kulttuuri ymmärretään laaja-alaisena käsitteenä. Kurssi suositellaan opiskeltavaksi kurssin HI1 jälkeen.  Aihekokonaisuuksista kurssi palvelee erinomaisesti kulttuuri-identiteetin ja kulttuurien tuntemuksen kehittämistä. Kurssilla on sisällöllisiä yhtymäkohtia uskonnon, filosofian, elämänkatsomustiedon, biologian, psykologian, yhteiskuntaopin, kuvataiteen, äidinkielen ja musiikin kursseihin. 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· ymmärtää, mistä eurooppalaisuus rakentuu tutustumalla sen keskeiseen kulttuuriperintöön
· ymmärtää tieteen saavutusten merkityksen ihmisen maailmankuvan muokkaajana
· osaa analysoida kulttuuri-ilmiöitä aikakautensa ilmentäjinä
· tuntee yhteiskunnallisen kehityksen taustalla vaikuttavia aatehistoriallisia virtauksia
· tuntee eri aikakausien elämäntapoja ja maailmankuvaa.

Keskeiset sisällöt

Antiikin aika
· demokratian synty
· antiikin kulttuuri

Keskiajan yhtenäiskulttuuri
· keskiajan ihmisen maailmankuva ja tapakulttuuri
· uskonnon merkitys kulttuurissa

Uuden ajan murros
· renessanssi ja tiedon vallankumous
· uskonpuhdistus
· barokki itsevaltiuden ja vastauskonpuhdistuksen  ilmentäjänä
· luonnontieteellisen maailmankuvan synty

Valistuksen aikakausi
· valistusfilosofia ja sen vaikutukset yhteiskuntaan ja taiteeseen
· Yhdysvaltain itsenäistymisen ja Ranskan suuren vallankumouksen aatteellinen perintö

Aatteiden vuosisata
· keskeiset aatesuuntaukset ja taidevirtaukset
· tiede haastaa uskonnon
· porvariston vuosisata

Nykyaika
· kulttuurin pirstoutuminen
· populaarikulttuuri massaviihteeksi
 
3. KANSAINVÄLISET SUHTEET  (HI3)

Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja muutoksia 1800-luvun lopulta lähtien. Kurssilla analysoidaan kansainvälisen politiikan ilmiöitä taloudellisen, aatteellisen ja valtapoliittisen kilpailun perusteella. Kurssi tarjoaa oppilaille mahdollisimman  moniperspektiivisen kuvan kansainvälisten suhteiden historiasta. Kurssin keskeisiä tarkastelunäkökulmia ovat demokratian ja diktatuurin ilmeneminen maailmanhistoriassa  1900-luvulla, siten että oppilaalle pyritään selvittämään länsimaalaisessa viitekehyksessä tapahtuneen kansanvaltaisuuden periaatteiden laajenemisen ongelmia ja mahdollisuuksia. Aihekokonaisuuksista kurssilla käsitellään esimerkiksi hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä, kulttuuri-identiteettiä, teknologia vaikutusta yhteiskuntaan sekä harjaannutetaan lähdekriittistä medialukutaitoa. Kurssilla on runsaasti yhtymäkohtia yhteiskuntaopin eri kursseihin. Osa-opetuksesta voi olla verkko-opetusta.

Kurssi suositellaan käytäväksi kurssin HI2 jälkeen.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· tuntee kansainvälisen politiikan pääpiirteet ja teoriaa
· ymmärtää kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen perusteita
· ymmärtää aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen vaikutuksen kansainvälisten suhteiden historiassa
· huomioi  kansainvälisten kriisien historian vaikutuksen nykypäivän maailmanpolitiikassa
· osaa analysoida kansainvälisten valtasuhteiden rakenteita ja vaikutusta maailmanpolitiikkaan
 
KESKEISET SISÄLLÖT

Suurvaltojen ylivaltapyrkimykset
· kansainvälisen politiikan peruskäsitteet
· imperialismin teoria ja käytännöt
· ensimmäinen maailmansota ja sen vaikutukset kansainväliseen

Maailmansotien välinen aika ja toinen maailmansota
· eurooppalaiset ääriliikkeet, demokratian kriisi ja kansanvainot
· toinen maailmansota seurausilmiöineen

Kylmä sota
· kylmän sodan teoriat: Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kaksinapaisen maailman johtajina
· kylmän sodan ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset rintamat
· kylmän sodan kriisien luonne
· Saksa kylmän sodan näyttämönä
· Kiinan rooli kansainvälisessä politiikassa

Uusi epävarmuuden aika
· Neuvostoliiton hajoaminen ja kaksinapaisuuden purkautuminen
· Kansainväliset rauhanpyrkimykset
· Kolmas maailma osana kansainvälistä politiikkaa
· Lähi-idän ongelmakenttä
· Yhdysvaltojen aseman muutos kansainvälisessä politiikassa
· Uudet kansainväliset rakenteet
·   Yhdysvaltain terrorismin vastaisen sodan vaikutukset maailmanpolitiikkaan

4. SUOMEN HISTORIAN KÄÄNNEKOHTIA (HI4)

Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelukohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman muuttuminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. Kurssilla on tarkastellaan suomalaiskansallisen identiteetin muutosta 1800-luvulta 2000-luvulle Aihekokonaisuuksista kurssi käsittelee erityisesti kulttuuri-identiteettiä, suomalaisen hyvinvoinnin perusteita, turvallisuutta ja teknologian yhteiskuntavaikutuksia. Kurssilla on tiedollisia yhtymäkohtia äidinkielen, kuvataiteen ja musiikin opetukseen. Osa-opetuksesta voi olla verkko-opetusta.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· tuntee keskeiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset
· osaa suhteuttaa Suomen valtiollisen kehityksen yleiseurooppalaiseen ja maailmanpoliittiseen taustaan
· ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteelliseen ja valtiollisen elämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden.

KESKEISET SISÄLLÖT

Ruotsin ajan perintö
Vallanvaihdos
· Suomen liittäminen Venäjään
· Autonomian synty

Suomalaisuuden synty ja kansallinen herääminen
· aatteellinen ydin ja keskeiset vaikuttajat

Yhteiskunnallinen ja taloudellinen murros
· elinkeinorakenteen muuttuminen ja Suomen teollistuminen
· sääty-yhteiskunnan hajoaminen ja kansalaisyhteiskunnan synty
· sortokaudet ja kansainvallan synty

Suomen itsenäistymisprosessi
· Suomen itsenäistyminen
· sisällissota
· hallitusmuoto

Kahtiajaosta eheytymiseen
· oikeistoradikalismin  nousu
· elintason nousu
· (kulttuurista kulutustavaraa)

Toinen maailmansodan jälkiseurauksineen
· sodat ja jälleenrakentaminen
· ulkopolitiikan muutos

Hyvinvointivaltion rakentaminen
· rakennemuutos
· 1960- ja 1970-lukujen kulttuurinen ja yhteiskunnallinen muutos

Suomen uusi kansainvälinen asema
· kytkeytyminen kansainväliseen talouteen kulttuurisesti, taloudellisesti ja poliittisesti
· suomalaisten tulevaisuus osana globaalia järjestelmää
· Euroopan Unionin vaikutus Suomen sisä- ja ulkopolitiikkaan
Suomen historian tapahtumia vaikutuksia pyritään arvioimaan myös paikallisesta näkökulmasta.

Syventävät kurssit

5.  Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (HI5)

Kurssi tarkastelee Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809 sekä suomalaista kulttuuriperintöä. Kurssi antaa suomalaisen näkökulman kursseilla HI1 ja HI2  opiskeltuihin asioihin ja auttaa näkemään Suomen historia osana laajempaa kontekstia: osana länsimaista ja Itämeren alueen historiaa. Käsiteltävällä aikakaudella Turku oli Suomen keskus, joten Turku ja lähialueet tarjoavat lukuisia vierailukohteita, joissa opintoja voidaan syventää. Aihekokonaisuuksien käsittelyssä kurssi keskittyy suomalaisen kulttuuri-identiteetin tuntemuksen vahvistamiseen Kurssilla on yhtymäkohtia uskonnon opetuksen kanssa. Osa kurssista voidaan toteuttaa verkko-opetuksena.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee
-maamme historialliset kehityslinjat ja niiden yhteydet Itämeren alueeseen tuntee Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksenm
-ymmärtää suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin
-oppii arvostamaan suomalaista kulttuuriperintöä
-oppii yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja näkee kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta.

Kurssin aikana tehdään mahdollisuuksien mukaan vierailuja museoihin: Turun linna, Vanhalinna, Tuomiokirkko jne. Myös kauemmas suuntautuvat opintomatkat ovat mahdollisia,  jos taloudellinen tilanne sen mahdollistaa. Turku  havainnollistaa hyvin sitä miten Suomen historia liittyi taloudelliset ja kulttuurisesti muuhun Eurooppaan.

Keskeiset sisällöt

Esihistoria
-esihistoria ja tulkinnat suomalaisten ja saamelaisten alkuperästä
-asutus, elinehdot, uskonnot ja uskomukset sekä ulkoiset yhteydet

Suomen liittyminen länsieurooppalaiseen kulttuuriyhteisöön keskiajalla
-Suomi idän ja lännen välimaastossa
-sääty-yhteiskunnan synty
-asutus, elinkeinot, uskonnolliset ja poliittiset muutokset

Uuden ajan uudet tuulet
-uskonpuhdistus ja keskusvallan voimistuminen

Suurvaltakausi
-suurvaltakauden vaikutukset Suomessa
-talous, väestö, koulutus

Vapauden ja hyödyn aika
-kulttuurillinen ja taloudellinen kehitys
-kustavilaiset uudistukset
-kansallisen tietoisuuden ensi askeleet

6. Kulttuurien kohtaaminen (HI6)

Kurssilla tutustutaan Euroopan ulkopuolisiin kulttuureihin (Kiinaan, Japaniin intiaaneihin jne.) Tarkastelun kohteena on valinnaisesti joidenkin kulttuuripiirien ominaispiirteet, nykyaika sekä kulttuurien välinen vuorovaikutus eri aikakausina. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Kurssi laajentaa aiempien historian kurssien Eurooppa-keskeistä näkökulmaa maailmanlaajuiseksi. Nykyisessä nopeasti globalisoituvassa maailmassa on tärkeää tuntea  Euroopan ulkopuolisia kulttuureja. 

Aihekokonaisuuksista kurssilla käsitellään kulttuurien tuntemusta, kestävää kehitystä sekä viestintä ja mediaosaamista. Kurssilla on vahvat yhteydet uskonnon opetukseen (maailmanuskonnot), elämänkatsomustietoon sekä maantiedon opetukseen.

Kurssi on suositeltavaa suorittaa HI1 ja HI2 kurssien jälkeen. Kurssi soveltuu myös itsenäisesti suoritettavaksi. Osa-opetuksesta voi olla verkko-opetusta.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
-tuntee kulttuurin peruskäsitteitä ja oppii ymmärtämään omasta kulttuuristaan poikkeavan kulttuurin arvomaailmaa ja elämäntapaa
-ymmärtää henkisen kulttuurin, yhteiskuntarakenteen, talouselämän ja luonnonolo-suhteiden keskinäisen riippuvuuden
-tuntee tarkasteltavan kulttuurin historiallisen kehityksen sekä sen vuorovaikutuksen muiden kulttuurien kanssa
-oppii analysoimaan kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja esimerkiksi taiteissa, uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa
-osaa ottaa huomioon kulttuuritaustojen erilaisuuden vuorovaikutustilanteissa.

-kehitetään historian lähteiden kriittistä lukutaitoa ja syvennetään käsitystä historiatiedosta

- opitaan tieteellisen historian tutkielman perusteita

Kurssilla voidaan tehdä pienimuotoinen tutkielma. Mahdollisuuksien mukaan kurssilla  hyödynnetään oppilaiden erilaisia kulttuuritaustoja. Kurssilla voidaan tarkastella myös millaisia kulttuurin kohtaamistilanteita suomessa on syntynyt pääväestön ja muiden välille.

Keskeiset sisällöt

Kurssissa painotetaan tiettyjä kulttuuripiirejä enemmän kuin toisia, mutta pyritään siihen, että oppilailla olisi mahdollisuus itse valita ainakin yksi käsitellyistä aihepiireistä.

Tarkasteltavaksi kulttuurialueeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista:
-Afrikka
-Arktiset kulttuurit
-Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit
-Intia
-Islamin maailma
-Japani
-Kiina
-Korea
-Latinalainen Amerikka
-Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurit

7. Historian kertauskurssi (HI7)

Kurssi on koulukohtainen syventävä kurssi. Kurssilla harjoitellaan vastaamaan eri tyyppisiin historian esseisiin. Opinnoissa paneudutaan tekstien ja kuvien kriittiseen analysoimiseen ja tietojen asianmukaiseen esittämiseen. Samalla kerrataan keskeisiä historian aihealueita sekä teemoja, jotka ovat jääneet pakollisilla kursseilla vähälle huomiolle.  Opetus on suunnattu erityisesti niille, jotka kirjoittavat historiaa ylioppilaskirjoituksissa. Sisällöistä on varmaakin hyötyä myös  äidinkielen aineistopohjaisessa kirjoittamisessa. Kurssi toteutetaan monimuoto-opetuksena ja osa opiskelusta tapahtuu verkossa moodle-oppimisalustaa hyödyntäen. Syksyn kirjoituksiin valmentava kurssi alkaa edellisen vuoden toukokuussa. Kurssi kannattaa ajoittaa mahdollisimman lähelle kirjoitusajankohtaa.

Kurssi arvioidaan kurssitehtävien ja prelikokeen perusteella.

Historian projektikurssi on nimensä mukaisesti tarkoitettu erilaisten projektien toteuttamiseen. Yleensä projekteihin liittyy, jonkinlainen tutkielman tekeminen. Aiempien projektikurssien puitteissa on toteutettu esimerkiksi historian liittyviä kansainvälisiä yhteistyöhankkeita, opintomatkakursseja (Auschwitz) jne. Kurssin voi suorittaa myös itsenäisesti valitsemalla jonkin itseään kiinnostavan tutkimusaiheen, jota alkaa tutkia opettajan tai opetusharjoittelijan ohjauksessa. Tutkimusta voi tehdä myös pienissä ryhmissä. Kurssilla voidaan toteuttaa myös museoiden kanssa tehtäviä yhteistyöprojekteja. Koulumme toimii tiiviissä yhteistyössä mm. Liedon Vanhanlinnan kanssa, joka tarjoaa monia mahdollisuuksia projektityöskentelyyn. Tarkempia lisätietoja saa Markus Järviseltä.

Historian antiikkikurssit 1. ja 2.

Historian antiikkikursseilla syvennetään tietoja antiikin Roomasta (antiikkikurssi 1.) ja antiikin Kreikasta (antiikkikurssi 2.). Kursseja järjestetään vuorovuosina.

Tavoitteet: Perehtyä monipuolisesti eri työtavoin antiikkiin ja erityisesti antiikin  kulttuuriin ja uskontoon. Kurssi tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuksia opiskella Euroopan keskeistä henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä, ja rakentaa siten eurooppalaista kulttuuri-identiteettiä. Kurssien suunnittelussa ja toteutuksessa pyritään korostamaan oppilaslähtöisyyttä ja omatoimisuutta. Tarkoitus on perehdyttää oppilaat myös verkossa tapahtuvaan vuorovaikutteiseen opiskeluun.

Sisältö

Kursseilla syvennetään lukion historian tietoja antiikista, renessanssista, barokista ja kristinuskon syntyvaiheista. Kurssi koostuu pidettävistä tunneista, verkko-opiskelusta ja tehtävästä esitelmästä. Keskeinen osa kurssia on opintomatka, joka pyritään tekemään vuorovuosina Roomaan ja Ateenaan. Matka on omakustanteinen.

Arviointi

Kurssit arvioidaan hyväksytty/hylätty -periaatteella. Hyväksytty suoritus
edellyttää aktiivista osallistumista kurssille ja annettujen tehtävien
suorittamista.