Yhteiskuntaoppi

Joka ei ymmärrä ympäröivää yhteiskuntaa, pysyy lapsena koko ikänsä. Lukion yhteiskuntaoppi syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan suomalaisen yhteiskunnan, Euroopan ja maailman näkökulmasta. Yhteiskunnan monipuolinen tuntemus on tärkeä osa hyvää yleissivistystä. Normaalikoulun monikulttuurinen ilmapiiri asettaa opetukselle vaatimuksia suomalaisen yhteiskunnan erityispiirteiden esittämiselle.

Yhteiskuntaoppi rakentuu eri yhteiskuntatieteiden ja oikeustieteiden sisällöistä. Se luo opiskelijoille edellytyksiä kriittiseen ja ennakkoluulottomaan ajankohtaisten ilmiöiden tutkimiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Opiskelijoiden tasapainoisen kehityksen tukeminen kohti aktiivista, vastuullista kansalaisuutta on osa yhteiskuntaopin sisältöä.

Opetus perustuu keskeisiin yhteiskuntaeettisiin arvoihin, kuten oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon, sosiaaliseen vastuuseen, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, työn ja yrittäjyyden arvostukseen sekä aktiiviseen kansalaisuuteen. Kulttuurien erilaisuuden ymmärtäminen sekä pyrkimys lisätä kansainvälistä yhteisymmärrystä ovat myös niitä arvoja, joita yhteiskuntaopin opetuksen kautta voidaan Normaalikoulussa välittää. Samalla pyritään kasvattamaan nuoria, jotka kykenevät toimimaan yksilöinä, mutta kuitenkin ymmärtävät ihmisten riippuvuuden toisistaan.

Tavoitteet Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
· Ymmärtää yhteiskunnan olemuksen historiallisen kehityksen tuloksena
· Tuntee Suomen yhteiskuntajärjestelmän ja talouselämän perusteet ja toimintatavat ja osaa suhteuttaa ne eurooppalaisiin ja kansainvälisiin yhteyksiin
· Hallitsee keskeisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen käsitteistön
· On selvillä vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksista kansalaisyhteiskunnassa ja osaa myös soveltaa hankkimaansa tietoa opiskelun, työn sekä vapaa-ajan eri tilanteissa.
· Pystyy hankkimaan ajankohtaista tietoa eri lähteistä sekä arvioimaan kriittisesti verbaalista, kuvallista ja tilastollista informaatiota
· Kykenee itsenäiseen mielipiteen muodostamiseen sekä perusteltujen kannanottojen esittämiseen yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä.
· Saa edellytyksiä vastuuntuntoisen, tasa-arvoa kunnioittavan ja suvaitsevan yhteiskuntakäsityksen rakentamiseen.

Edellä mainittujen tiedollisten ja taidollisten tavoitteiden lisäksi pyritään parantamaan opiskelijan mahdollisuuksia toimia koko ajan muuttuvassa kansainvälisten haasteiden kentässä. Kaiken kaikkiaan opiskelun tavoitteena on kehittää sellaisia taitoja ja valmiuksia, mitä todellinen maailmakin vaatii. Lisäksi opetuksella voidaan kannustaa opiskelijaa näkemään oma toimintansa osana laajempia yhteiskunnallisia yhteyksiä. Nyky-yhteiskunnassa myös kriittisenä kuluttajana toimiminen on keskeinen taito, johon yhteiskuntaopin opetus kasvattaa.

Arviointi Yhteiskuntaopin oppimisen arvioinnissa huomio kiinnitetään oppimäärän asiasisällön ja keskeisten käsitteiden hallintaan, opiskelijan valmiuteen ilmaista tietonsa jäsentyneesti sekä arvioida ja tulkita yhteiskunnallisia ilmiöitä ja eri tavoin esitettyä sanallista, numeerista ja graafista informaatiota kriittisesti. Näitä valmiuksia arvioidaan kurssin yhteydessä jatkuvan näytön, monipuolisten koetehtävien tai vaihtoehtoisten arviointikeinojen avulla (esim. verkkotehtävät ja verkkokokeet).

Koska yhteiskuntaoppi on oppiaineena kytköksissä hyvin vahvasti ympäröivään yhteiskuntaan ja ajankohtaisiin asioihin, tulisi tämä huomioida myös työtavoissa. Tavoitteena on toteuttaa vierailuja käräjäoikeuteen, eduskuntaan ja muihin  hallinnollisiin keskuksiin, esim. Brysseliin. Vierailut lähentävät oppilaiden suhdetta yhteiskunnallisten elimien toimintaan. Virtuaalimatkoja voi harrastaa koulun rahojen puutteen yllättäessä Internetissä. Oppilaat voivat tutustua joko erilaisten laitosten sivuihin tai he voivat etsiä tietoa esim. puolueista tai kansalaisjärjestöistä. Näin oppilaiden tiedonhakumenetelmät ja kriittinen suhtautuminen jäsentyvät yhteiskuntaopin opetuksen ihanteiden mukaisesti. Ohessa myös koulun jälkeisen elämän kannalta tärkeät viestintätekniset taidot kehittyvät. Osa kursseista voidaan suorittaa verkkokursseina  Osa opetuksesta voi tapahtua monimuoto-opetuksena esimerkiksi verkko-opetuksena. Tarjolla on myös yhteiskuntaopin verkkokursseja.

Eri tiedotusvälineiden seuraaminen sopii yhteiskuntaoppiin hyvin ja opetus saadaan liitettyä ajankohtaisiin, oppilaita ympäröivään asioihin. Oppilaille tulee antaa yhteiskuntaopissa tilaisuuksia kokeilla ja löytää omalle oppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja. Heitä tulee ohjata tiedostamaan, arvioimaan ja tarvittaessa korjaamaan omaa työskentelytapaansa.

Opiskelijoiden yksilöllisyyden ja erilaisuuden vuoksi opetus- ja opiskelumuotojen tulee olla monipuolisia, tähän yhteiskuntaopin luonne oppiaineena sopii erinomaisesti. Opiskelutilanteita tulee suunnitella siten, että opiskelija pystyy soveltamaan oppimaansa myös opiskelutilanteiden ulkopuolella. Tähän päästään käytännönläheisten esimerkkien, kuten ajankohtaisten oikeusjuttujen käyttämisen kautta.

Pakolliset kurssit

Yhteiskuntatieto (YH1) Kurssi perehdyttää valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään ja keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioita hyödyntäen. Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään kaikkia  aihekokonaisuuksia, mutta erityisesti kansalaisaktiivisuus nousee esille, kuten myös viestintä ja mediaosaaminen.  Kurssi on vahvasti sidoksissa  HI4 kurssiin, joka on hyvä suorittaa ennen tätä kurssia. Myös äidinkielen opetukseen löytyy yhtymäkohtia. Osa kurssista voi olla verkko-opetusta.

Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteet
- tuntee kansalaisen perusoikeudet, vaikuttamiskeinot ja -mahdollisuudet
- omaksuu tasapainoisen ja analyyttisen näkökulman yhteiskuntaan
- tuntee hyvinvointiyhteiskunnan perusteet.

- osaa etsiä ja löytää tarvittavaa tietoa verkosta

Keskeiset sisällöt

Suomalaisen yhteiskunnan kehitys
-Suomen väestörakenne
- hyvinvointivaltion rakentuminen
- hyvinvointivaltion mahdollisuudet

Valta
- valta käsitteenä ja vallankäytön muodot
- poliittiset järjestelmät

Vaikuttaminen
- demokratia ja kansalaisyhteiskunta
-globaali vaikuttaminen
- vaikuttamisen haasteet

Oikeusvaltio ja turvallisuusjärjestelmät
- perusoikeudet
- tuomio- ja järjestysvalta
- turvallisuuspolitiikka ja vaihtuvat uhkakuvat

Sosiaalipolitiikka
- tarkoitus, tehtävä ja muodot

Kurssin yhteydessä pyritään järjestämään vierailu eduskunnassa. Muitakin vierailuita voidaan toteuttaa, jos aikataulut sallivat esimerkiksi kunnanvaltuuston istuntoon. Osa opetuksesta voi olla verkko-opetusta.

Taloustieto (YH2)Kurssi johdattaa ymmärtämään talouselämän toimintaperiaatteita. Se pohjautuu taloustieteisiin. Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kuluttajan, yritysten ja valtioiden näkökulmasta. Kurssilla tutustutaan talouselämään erityyppisten tilastojen ja muiden lähteiden avulla. Lukion aihekokonaisuudet tulevat kurssilla monipuolisesti esille. Erityisesti yrittäjyys, kestävä kehitys, teknologian vaikutukset talouselämään sekä viestintä ja mediaosaaminen ovat kurssissa keskeistä sisältöä.  Kurssilla on yhtymäkohtia historian kurssien HI3 ja HI4 kanssa, jotka olisi hyvä suorittaa ennen taloustiedon kurssia. Osa kurssista voi olla verkko-opetusta.

Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- tutustuu kansantalouden keskeisiin perusteisiin, käsitteisiin ja teorioihin
-tutustuu Suomen ja kansainvälisen talouselämän nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin
- saa taitoja tehdä jokapäiväisiä taloudellisia päätöksiä ja tarkastelee taloudellisia kysymyksiä myös eettiseltä kannalta
- tuntee työnteon ja yrittäjyyden merkityksen kansantaloudelle.

Keskeiset sisällöt

Suomalaisten elinkeinot
-alkutuotanto
-teknologia ja teollistuminen
- palveluyhteiskunta

Taloudellinen toiminta ja yritykset
-talouden peruskäsitteet
- kysyntä, tarjonta ja tasapaino markkinatalouden perusteina
- kilpailu ja sen muodot
- yritystoiminta ja kuluttaja

Talouselämän vaihtelut ja häiriöt
- taloudellinen kasvu
- keynesiläisyys ja monetarismi talouden häiriöiden vaihtoehtoisina ratkaisumalleina

Rahapolitiikka ja rahoitusmarkkinat
- markkinoiden vapautuminen
- rahoitusmarkkinoiden rakenne
- rahapolitiikka ja korko

Julkinen talous ja talouspolitiikka
-verotus ja finanssipolitiikka
- politiikka ja markkinavoimat
- tulopolitiikka

Suomi kansainvälisessä kaupassa
- kansainvälistyvä talous ja Suomi
- globalisaation vaikutuksia

Suomen talouden tulevaisuudennäkymät
- uhkatekijät, mahdollisuudet ja kasvun rajat

Kurssilla korostuu ajankohtaisen taloustilanteen analysointi, jossa sanomalehdet ja internet ovat tärkeässä roolissa. Osa opetuksesta voi olla verkko-opetusta.

Syventävät kurssit

Kansalaisen lakitieto  (YH3) Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa valvomaan omia oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse. Kurssilla oppii monia hyödyllisiä arkielämän oikeusjuttuja, joilla voi välttyä huomattavilta taloudellisilta tappiolta. Kurssista on hyötyä jatko-opinnoissa monilla yhteiskunnallisilla aloilla. Aihekokonaisuuksista kurssilla lähinnä aktivoidaan oppilaita vaikuttamaan omiin asioihinsa. Yrittäjyysasiat ovat myöskin esillä. Osa kurssista voi olla verkko-opetusta.
Kurssi suositellaan suoritettavaksi yhteiskuntaopin pakollisten kurssien, yhteiskuntatiedon (YH1) ja taloustiedon (YH2) jälkeen, mutta sisältöjen puolesta muunlainen järjestys on mahdollinen.

Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· oppii perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja sen keskeisistä periaatteista
· saa perustiedot Suomen tuomioistuinlaitoksesta ja kansalaisen kannalta merkittävistä kansainvälisistä tuomioistuimista
· oppii hoitamaan itse tavanomaisimmat oikeusasiat
· tuntee oikeutensa, etunsa ja velvollisuutensa kansalaisena, työntekijänä ja kuluttajana
· kykenee löytämään ja oppii käyttämään keskeisiä oikeudellisen tiedon lähteitä
· haluaa toimia oikein ja lainmukaisesti.

Keskeiset sisällöt 

Lakitiedon perusteet
· Suomen oikeushistoria
· oikeusjärjestys ja oikeusjärjestelmä
· peruskäsitteet
· oikeudellisen tiedon hankkiminen

Kansalaisen yleisimmät oikeustoimet
· perheoikeus
· työoikeus
· kuluttajansuoja
· velka, takaus ja maksukyvyttömyys
· asuminen
· muutoksenhaku viranomaisten päätöksiin

Rikos- ja prosessioikeus
· oikeudenkäynti ja sen vaihtoehdot
· rangaistukset
· kansainvälinen oikeus ja siihen vetoaminen

Kurssin aikana käytetään monipuolisia työtapoja. Oppilaiden tulisi oppia itse löytämään lakiopillinen ratkaisu erinäisiin ongelmiin hyödyntäen lakikirjaa ja internetiä. Kurssiin  pyritään  sisällyttämään vierailukäynti Turun käräjäoikeudessa.

Kurssi suositellaan suoritettavaksi yhteiskuntaopin pakollisten kurssien jälkeen. Kurssi liittyy kaikkiin aihekokonaisuuksiin. Aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys, hyvinvointi, turvallisuus kysymykset, eurooppalainen identiteetti, kestävä kehitys ja mediataidot ovat kaikki Euroopan unionissa ajankohtaisia aiheita ja siten keskeisiä tarkastelunäkökulmia kurssilla. Osa kurssista toteutetaan verkko-opetuksena.

Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· saa monipuolista ja syventävää tietoa Euroopan unionista ja sen toiminnasta
· oppii toimimaan Euroopan unionin kansalaisena
· tuntee Euroopan yhdentymisen tarjoamia etuja ja haittoja, mahdollisuuksia ja uhkia
· osaa hankkia Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa vertailevaa tietoa
· ymmärtää Euroopan yhdentymisen vaikutuksen oman elämänsä ja Suomen poliittisen järjestelmän kannalta. 

Keskeiset sisällöt 

Eurooppalainen identiteetti
· yhteiset eurooppalaiset arvot
· Euroopan unionin kansalaisuus

Vaikuttaminen ja vallankäyttö Euroopan unionissa
· Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmä
· suomalaiset Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä
· erilaiset jäsenet

Euroopan unionin alueelliset vaikutukset
· nuorten opiskelu ja työnteko EU:ssa
· alueitten unioni kansalaisen näkökulmasta

Euroopan unionin haasteet
· EU:n laajeneminen
· yhteinen turvallisuuspolitiikka
· EU ja globaalit järjestelmät
Kurssilla voidaan suosia omatoimista tiedonhakua, niin sähköisistä palvelimista kuin perinteisimmistäkin tietolähteistä käsin. Sanomalehtien ja internetin käyttö on keskeinen osa kurssia. Kurssia voidaan toteuttaa vaihtelevin tavoin hyödyntäen kulloinkin ajankohtaisia EU-asioita. Myös asiantuntijoita yliopistolta ja Eurooppa -tiedotuksesta voidaan hyödyntää.

Kurssilla kerrataan ajankohtaisia yhteiskunnallisia asioita sekä harjoitellaan oikeaoppista vastaamista yhteiskuntaopin eri kysymystyyppeihin. Kurssilla käsitellään pakollisten kurssien keskeisimmät aiheet. Kurssi on suunnattu erityisesti niille, jotka kirjoittavat yhteiskuntaoppia ylioppilaskirjoituksissa tai ovat muuten kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioita.

Kurssi on tarkoitettu suoritettavaksi juuri ennen kirjoituksia. Kurssin lopulla on ylioppilaskirjoituksia vastaava harjoituskoe, joka keskeinen osa kurssin arviointia. Kurssi toteutetaan monimuoto-opetuksena osittain verkkopohjaisena tai kurssin voi suorittaa myös kokonaan verkkokurssina, jos haluamassasi jaksossa ei tarjota perinteistä kurssia.