2002: Jaana Seikkula-Leino
Oppilaiden koulumenestys ei kärsi, vaikka opetus toteutetaan hyvin vahvasti vieraalla kielellä. Sekä heikot että lahjakkaat oppilaat oppivat omien edellytystensä mukaisesti. Tähän tulokseen tuli KM Jaana Seikkula-Leino väitöstutkimuksessaan.
Seikkula-Leinon väitöskirjatutkimukseen osallistui 217 peruskoulun viides- ja kuudesluokkalaista oppilasta. Puolet tästä tutkimusjoukosta oli oppilaita, jotka osallistuivat vieraskieliseen opetukseen. Tässä tutkimuksessa vieraskielisessä opetuksessa noin 40 - 75 prosenttia opetuksesta annettiin englanniksi ja muu opetus toteutettiin suomeksi. Oppilaille opetettiin esimerkiksi historiaa, matematiikkaa, luonnontietoa ja kuvataiteita englanniksi. Toisaalta oppilaan äidinkielellä toteutetussa opetuksessa oppilailla oli jossain määrin suuremmat mahdollisuudet yltää poikkeuksellisiin huippusaavutuksiin. On kuitenkin huomattava, että vieraskielisessä opetuksessa oppilas oppii erittäin hyvin vierasta kieltä.
Usein ajatellaan, että vieraalla kielellä opiskelu sopii ainoastaan lahjakkaille ja eritoten kielellisesti lahjakkaille oppilaille. Tutkimus kuitenkin osoitti, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus oppia vieraskielisessä opetuksessa omien edellytystensä mukaan. On syytä miettiä, missä määrin lapsia tulee testata heidän hakeutuessaan vieraskieliselle luokalle.
Toisaalta on huomattava, että vieraalla kielellä toteutettu opetus on oppilaalle vaativampaa kuin äidinkielellä toteutettu opetus. Tuskin on viisasta tieten tahtoen ohjata lapsi vieraskieliselle luokalle, jos hänellä on vaikeuksia oppia omaa äidinkieltä tai hänellä on keskittymishäiriöitä.
Koska tulokset osoittivat, että vieraalla kielellä opiskelu sopii kaikille, niin on myös arvioitavissa, että vieraskielistä opetusta voisi jossain määrin antaa kaikille oppilaille. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi perinteisen vieraan kielen opetuksen puitteissa, jolloin esimerkiksi historian, luonnontiedon yms. aihekokonaisuuksia voisi opiskella vieraan kielen tunneilla. Samalla kun opitaan keskitetysti vierasta kieltä, opittaisiin myös oppiaineita.
On kuitenkin muistettava, että vieraan kielen opiskelussa on edelleenkin tärkeää oppia esimerkiksi perinteiset kieliopilliset seikat. Täten edellä esitetty ajatus vaatii opetuksen erilaista suunnittelua sekä kyseiselle opetustavalle suotuja resursseja. Näin olisi kuitenkin mahdollista kehittää entistä tehokkaammin suomalaisten kielitaitoa.
Perjantaina 29. marraskuuta 2002 kello 12 esitetään Turun yliopistossa Publicumin luentosalissa 3 (Assistentinkatu 7) julkisesti tarkastettavaksi kasvatust. maist. Jaana Marjut Seikkula-Leinon väitöskirja "Miten oppilaat oppivat vieraskielisessä opetuksessa? Oppilaiden suoriutumistasot, itsetunto ja motivaatio vieraskielisessä opetuksessa."
Virallisena vastaväittäjänä toimii prof. Sauli Takala Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena prof. Annikki Koskensalo.
KM Jaana Seikkula-Leino on syntynyt 1967 Raumalla ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1986 Uotilanrinteen lukiosta Raumalla. Hän on suorittanut kasvatustieteiden kandidaatin tutkinnon 1991 Turun yliopistossa. Hän toimii lehtorina Turun yliopistossa. Väitös kuuluu kasvatustieteen alaan.